11.10.1918 Tässä teille kuningas! Vai onko?

Suomi

Sata vuotta sitten oli kuninkaanvaali käyty Suomessa. Eduskunta oli ensinnäkin päättänyt, että Suomesta tehdään monarkia, Toiseksi se oli valinnut kuninkaaksi vaalin ainoan ehdokkaan, saksalaisen prinssin Friedrich Karlin. Seuraavana päivänä Uusi Suometar -lehti esitteli tämän uuden kuninkaan ja kuningattaren.

Kuninkaan selfie oli hiukan suttuinen.

Uusi Suometar oli kovasti kuningasvallan kannalla. Niinpä lehdessä harmiteltiin, että kuningasasiasta oli tullut eduskunnassa niin iso kiista ja monet edustajat olivat jättäneet äänestämättä kuninkaan vaalissa.

Suorastaan koomisen ylistävä on tämä kuningasta odottava kirjoitus. ”Lapsuuden kaunis satusankari astuu nyt eteemme toteutuneena elämässä.”

Mutta.

Samaan aikaan, kun intoiltiin uudesta kuninkaasta, julkaistiin toisaalla samassa lehdessä jo uutisia, jotka ennakoivat Saksan tulevan häviämään maailmansodan. Tämä merkitsisi koko kuningasprojektin loppua.

Kuninkaanhan oli tarkoitus ennen kaikkea sitoa Suomi tiukasti Saksaan. Saksan toivottiin sitten pahan paikan tullen auttavan ja puolustavan Suomea, vaikkakin liittosuhde Saksan kanssa ja siihen liittyvät kaupalliset ja sotilaalliset sopimukset olivat jo saaneet suorastaan siirtomaavallan piirteitä.

Kaikki tämä romahtaisi luonnollisesti, jos Saksa häviäisi sodan. Voittajavallat eivät silloin sallisi Saksan ylläpitää erityissuhteita muihin maihin.

Ja Saksan häviöhän sieltä oli vääjäämättä tulossa, mutta näiden ikävien uutisten ei vielä tässä vaiheessa annettu häiritä intoilua uudesta kuninkaasta.

Suomen Sosialidemokraatti, joka oli saanut aloittaa ilmestymisensä varsin pian kansalaissodan päätyttyä, ei ollut ollenkaan innoissaan uudesta kuninkaasta. Sosiaalidemokraattiset edustajathan eivät olleet osallistuneet kuninkaan valintaan, sillä yhtä lukuunottamatta he eivät päässeet osallistumaan eduskunnan työhön. Osa oli paennut Venäjälle, osa vankina, osa muuten vain estetty edustajan työstä.

Ruotsista raportoitiin jo tuossa vaiheessa arveluja, ettei valittu kuningas edes ottaisi tehtäväänsä vastaan.

Saksan arveltiin hyväksyvän tappiollisen rauhan.

Toki muitakin asioita tapahtui samaan aikaan.

Espanjantauti riivasi jälleen.

Vankeja oli runsaasti, sodan jäljiltä ja muutenkin, ja pakkotyövankeja sai nyt tietyin ehdoin hankkia aputyövoimaksi yksityisille työmaille (Uusi Suometar).

Hämeenlinnassa olivat vankileirin vartijan myyneet ”eräällä myllymäkeläiselle lumppusaksalle” ison määrän kuolleiden vankien vaatteita. Tautien leviämisen torjumiseksi vaatteet olisi pitänyt polttaa. (Suomen Sosialidemokraatti)

Raja Neuvosto-Venäjän suuntaan oli tiukasti kiinni. Jotkut Venäjän puolelle jääneet suomalaiset yrittivät vielä rajan yli. Kultaseppä Lindstedtille kävi Rajajoella huonosti.

Mikähän mahtoi olla tuo Automaatti, jossa sai syödä hyvin ja halvalla?

Urkujenpolkijaksi kävi vähenpivoimainenkin.

Linkit siteerattuihin lehtiin:

Uusi Suometar

Suomen Sosialidemokraatti

Klikkaa tästä ja tykkää Facebook-sivustamme ja pysy ajan tasalla, sata vuotta myöhässä!

 

 

Vastaa