11.4.1918 Kun Suomeen nimitettiin diktaattori

Suomi, Yleinen

Maailmassa on ollut, ja on edelleen, suuri määrä diktaattoreja. Mutta hyvin harva heistä on nimetty asemaansa nimenomaan diktaattorin arvonimeä käyttämään. Huhtikussa 1918 Suomen kansanvaltuuskunta kuitenkin teki sellaisen harvinaisen tempun, että se nimitti diktaattorin, jonka nimike oli kiertelemättä ja kaartelematta ”sotilasdiktaattori”. Periaatteessa hän oli siis absoluuttiin johtaja, mitä Suomessa on koskaan ollut. Diktaattorin asemaa kylläkin haittasi se, että hänen edellytyksensä hallita valtiotaan olivat kovin heikot. Hänen valtionsa oli Punainen Suomi, joka oli parhaillaan puristumassa kasaan saksalaisten maihinnousujoukkojen ja pohjoisesta etenevien valkoisten senaatin joukkojen väliin. Kukaan ei tarkkaan edes tiennyt, missä punaisen Suomen hallussa oleva alue sillä hetkellä päättyi.

Diktaattori nimitettiin tehtäväänsä Viipurissa, johon punainen Kansanvaltuuskunta oli hetkeä aiemmin paennut Helsingistä, pelätessään jäävänsä Helsinkiä lähestyvien saksalaisjoukkojen käsiin.

Näin se uutisoitiin. Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja, 11.4.1918, diktaattori Kullervo Manner.

”Viime aikoina on vallankumousliikkeessämme ollut havaittavissa epävarmuutta ja kurittomuutta, jota ovat lisänneet erinäiset sotatapahtumat ja S. Kansanvaltuuskunnan strateegisista syistä johtunut Viipuriin siirto.”

”Järjestyksen ja kurin palauttamiseksi armeijaan sekä järjestämään ja johtamaan vallankumouksen elävän voiman säilyttämistä ja vahvistamista esitetään annettavaksi täydet, rajattomat valtuudet asetettavalle ylipäällikölle.”

Kansanvaltuuskunta oli juuri sijoittunut Viipuriin ja uudet tilat olivat löytyneet seuraavasti:

Perätön uutinen mielialojen kohottamiseksi:

Onko tästä luettavissa, että Tokoi ja Sirola käväisivät Pietarissa kesken kuumimpien sotatapahtumien?

Samaan aikaan Helsingissä: Työmies-lehti julkaisi toiseksi viimeisen numeronsa, ennen kuin saksalaiset valtasivat Helsingin ja punaisten lehtien julkaiseminen päättyi. Punaisen Kaartin esikunta yritti rauhoitella kaupungin väestöä.

”Älkää siis uskoko mitään joka ei ole Punaisen Kaartin Esikunnan leimalla varustettu, sillä ainoastaan ne julistukset ovat oikeita ja asiallisia.”

Julistuksen taustalla oli ilmeisesti se, että saksalaiset olivat edenneet jo Espooseen ja taistelun äänet kuuluivat Helsinkiin saakka.

Rintamatiedotteet kertoivat aivan toisenlaisesta todellisuudesta. ”Lohjalla meidän joukkomme etenevät Karjalle päin.” Tosiasiassa Lohja ja Karjaa olivat jo saksalaisten vallassa.

Isorokon vuoksi kutsuttiin rokotuksiin.

Pienet ilmoitukset kertovat erilaisista elämäntilanteista punaisessa Helsingissä.

Linkit lehtiin:

Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja 11.4.1918

Työmies 11.4.1918

 

Sotakevät lähenee loppuaan. Helsingissä taistellaan pian. Pysy ajan tasalla tykkäämällä 100vuottasitten.fi -sivusta Facebookissa.

Vastaa