13.8.1917: Woi-anarkia Helsingissä

Suomi, Yleinen

Nykyään ei varmaan ruvettaisi mellakoimaan voin vuoksi . Mutta vuonna 1917 voi oli niin keskeinen elintarvike, että sen saatavuus, tai saatavuuden puute, heilutti koko maan politiikkaa.

Elintarvikkeista oli ylipäätään pulaa. Suomi ei ollut kovinkaan omavarainen maataloustuotannossa, vaan kaupunkeja oli totuttu ruokkimaan Venäjältä ja Saksasta tulevalla viljalla. Maailmansodan vuoksi Saksan tuonti oli pysähtynyt ja Venäjä ei pystynyt ruokkimaan edes emämaansa väestöä, joten Suomeen ei juuri viljaa riittänyt.

Voita Suomessa tuotettiin enemmän, mutta hamstraamisen ja rajahinnoilla pelaamisen vuoksi siitäkin tuli paikoitelleen pulaa. Lisäksi voita vietiin Pietariin. Rajahinnat olivat kattohintoja, jota elintarvikkeista sai pyytää, ja ne oli asetettu keinottelun välttämiseksi. Koska rajahinnat vaihtelivat eri alueilla, lähettivät tuottajat esimerkiksi voin mieluiten sellaisille alueille, joissa rajahinnat olivat korkeimmat, ja niin rajahinnat synnyttivät uudenlaista keinottelua.

Helsingissä vasemmiston ja oikeiston välejä kiristi eduskunnan hajottaminen. Hajottamisen syynä oli valtalaki, jonka eduskunta oli hyväksynyt (siitä juttua täällä), mutta Venäjän väliaikainen hallitus tyrmäsi lain ja hajotti eduskunnan. Sosialistien mukaan porvarit olivat tilanneet hajottamispäätöksen Pietarista päästäkseen eroon sosialistienemmistöisestä eduskunnasta.

Niinpä sitten 11.8. tunnelma olikin aika kireä, kun Senaatintorille kokoonnuttiin vaatimaan lisää voita. Helsingin Sanomien juttu 13.8.:

”Pääkiihottajana esiintyi kokouksessa saarnaaja Arvo A. Hursti, josta eräs vanhempi mies kertojallemme lausui, ettei se mies ole vielä koskaan itseään työllään elättänyt.”

”Että kokouksella oli aivan anarkistinen luonne, näkyy siitä, että ”senaattori Vuolijoki, senaattori Pitkäniemi ynnä muut senaattorit ovat hirtettävät, koska tahtovat tappaa kansan.”

”Tämä ehdotus sai osakseen vilkkaita suosionosoituksia, joten se oli tietenkin ”kokouksen” päätös”.

”Maanantaina päätettiin olla töistä poissa, vaikkei yleislakkoa vielä julistettukaan. Sen sijaan päätettiin mennä miehissä maanantaina klo 7 i.p. sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön kokoukseen sekä päättää siellä yleislakon alkavaksi.”

”Senaatintorin kokouksessa päätettiin lähettää 15 miehinen lähetystö senaattiin vaatimaan senaattori Wuolijoelta lukittujen voivarastojen avaimia.”

”Senaattori Wuolijoen eroilmoitus otettiin ilomielin vastaan, koska senaatti on toiminut yksissä neuvoin Valion ja muiden trustien kanssa eikä pitänyt kansan puolta.”

Senaattori Väinö Wuolijoki oli sosiaalidemokraatti, mutta mielenosoittajien silmissä hänkin oli porvari, kun toimi porvarien kanssa yhteistyössä. Lopputulos oli, että elintarvikelautakunta rupesi jakamaan varastossa ollutta voita, ja Wuolijoki jätti senaattorin tehtävät.

Vastaa