16.11.1917. Yleislakko pysäytti kaiken. Ja Suomesta tuli melkein itsenäinen.

Suomi

Marraskuun puolivälissä 1917 on vajaan viikon jakso, jonka ajalta arkistoista ei juuri löydy sanomalehtiä. Syynä oli yleislakko, joka pysäytti ainakin Etelä-Suomessa lähes kaiken kaupan ja tuotannon. Etelä-Suomessa eivät ilmestyneet sen paremmin porvarilliset kuin sosialistisetkaan lehdet. Sosialistilehtien sijasta ilmestyi monilla paikkakunnilla vallankumousneuvostojen tiedotuslehtiä. Vallankumous oli siis kovaa vauhtia tekeillä Suomessa marraskuussa 1917 ja innostusta siihen hommaan toi hetkeä aikaisemmin tapahtunut Venäjän bolsevikkivallankumous.

Suurlakon aikana eduskunnalla meni ylitöiksi. Aamuun asti venyneessä istunnossa tehtiin aikamoisia päätöksiä.

Ensiksikin eduskunta julistautui korkeimman hallitusvallan käyttäjäksi Suomessa. Näin siis päättyi keväästä asti vallinnut sekaannus siitä, kenelle valta Suomessa kuului keisarin tultua syrjäytetyksi. Porvaripuolueet olivat kääntyneet bolsevikkivallankumouksen jälkeen pikavauhtia sille kannalle, että valta on otettava Suomessa omiin käsiin. Leninin porukalle sitä ei haluttu antaa. SDP taas olisi vastoin aikaisempaa kantaansa halunnut tässä vaiheessa aloittaa neuvottelut Venäjän hallituksen kanssa, mutta hekin päätyivät kannattamaan vallan siirtoa eduskunnalle.

Sitten, kun oli vauhtiin päästy, hyväksyttiin varhaisaamun tunteina vielä laki kahdeksan tunnin työpäivästä ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvista kunnallisvaaleista. Näin porvarienemmistöinen eduskunta tuli säätäneeksi sosialistien keskeisten vaatimusten mukaiset lait.

Lisää kuvausta istunnon kulusta täällä.

Aika happamasti kuvailee vallankumouksellisen keskusneuvoston tiedotuslehti juuri saavutettuja asioita, vaikka ne kaikki olivat sosialistien keskeisiä vaatimuksia. Ilmeisesti olivat väärät tekijät päättämästä asioista.

”Ja näkyi, kuinka se taantumuksellisia porvareita kiukutti. Ne ihan sähisivät vihaa ja kiukkua ja yrittivät edes puhumalla saada tuo vahvistaminen lykätyksi.”

”Mutta huonosti ne oloja tuntevat, jotka luulevat, että moinen eduskunnallisen kansanvallan toteuttamisen hapuilu, kunnallinen, yleinen äänioikeus, eikä 8 tunnin työpäivän laki vielä voi työväen kuohahtanutta tyytymättömyyttä vaimentaa. Nehän merkitsevät vasta myönnytysten alkua. Nyt on saatava lisää.”

Samainen tiedotuslehti kuvaa yleislakon kulkua tällaisilla uutisilla. Turussa oli kauppias Dammert surmattu. Venäläinen sotaväki, jossa bolsevikeilla oli laajaa kannatusta, oli muodostunut yleislakossa monin paikoin  punakaarteja tukevaksi osapuoleksi.

Yleislakkoa vastustavia kirjoituksia löytyi ainoastaan Pohjois-Suomesta, sillä etelän lehdet eivät ilmestyneet. Raahe-lehdessä ladattiin kovia sanoja suurlakkohulluutta vastaan.

”Sen tähden he julistaa suurlakon, että kukin paikkakunta olisi heidän tyranniutensa alainen, ettei avunanto heidän murhatuumilleen joita he uhkaavat toimeenpanna venäläisen sotaväen avulla voitaisi toisten paikkakuntien avulla estää. Tällainen on sosialismi Suomessa vallankumousvuonna 1917.”

Tykkää Facebook-sivustamme, niin saat sadan vuoden takaiset uutiset joka viikko.

 

 

Vastaa