17.1.1919 Suomi ja Viro yhdistettävä.

Eurooppa, Suomi

Mistä muistetaan vuosi 1919? Ei oikeastaan mistään. Vuodella 1919 ei ole sellaista legendaarista mainetta kuin vuodella 1917. Se on väärin. Vuosi 1917 on saanut maineensa oikeastaan ihan ansiotta. Suomi kyllä itsenäistyi silloin, mutta vain paperilla. Oikeasti Suomella ei vielä 1917 ollut edellytyksiä ottaa itsenäisyyttä haltuunsa. Puuttui muun muassa poliisi ja armeija. Sen sijaan maa oli vielä täynnä Venäjän sotaväkeä.

Vuosi 1918 taas muistetaan ennen kaikkea verisistä tapahtumistaan. Vasta vuoden loppupuolella päästiin todellisiin rauhan töihin ja valtiota luomaan. Tosin marraskuuhun asti tekemistä haittasi maassa valtaa käyttänyt Saksa. Aivan vuoden lopussa saatiin järjestettyä ensimmäiset kunnallisvaalit, joissa oli yleinen äänioikeus.

Vuosi 1919 oli tylsempi kuin edelliset, mutta parempi. Silloin nimittäin itsenäistä Suomea päästiin tosissaan rakentamaan. Kunnanvaltuustot alkoivat toimia ja niissä istui myös sodan hävinneitä punaisia. Pidettiin ensimmäiset itsenäisyyden ajan eduskuntavaalit. Pantiin toimeen kaikki ne lait, joista oli päätetty jo ennen kuin vuoden 1918 sota keskeytti kehityksen. Työläiset saivat 8 tunnin työpäivän. Torpparit saivat lunastaa torppansa. Hassua kyllä, myös keväällä 1917 päätetty kieltolaki astui voimaan alkuperäisen suunnitelman mukaan keväällä 1919, ikään kuin mitään ei olisi välissä tapahtunut.

Vuosi 1919 on aliarvostettu sankari. Kunnia vuodelle 1919.

Tästä lähtee katselmus todelliseen itsenäistymisvuoteemme. Aloitetaan Hämeen Sanomista 17.1.1919. Huomataan, että ei se 1919 niin tylsä ollutkaan.

Uutisia 17.1.1919:

Eipä vähä mitään: Suomen ja Viron ehdotettiin yhdistyvän yhteiseksi tasavallaksi! Tätä mieltä oli Viron pääministeri Konstantin Päts, josta myöhemmin tuli Viron yksinvaltias. Pätsin ehdotus ei juurikaan herättänyt innostusta Suomessa.

”Suomi saisi Virosta viljaa ja perunoita y. m., Viro taasen Suomesta teollisuustuotteita.”

”Jos tätä liittoa saataisiin tukemaan vielä Skandinavian maat, olisi muuri Venäjää vastaan tulevaisuudessa kyllin vahva.”

Suomalaiset vapaaehtoiset taistelivat parhaillaan Viron vapaussodassa bolsevikkeja vastaan, ja sodan kulkua seurattiin Suomessa tiiviisti. Viron punaisten hirmutöistä kirjoitettiin varsin samanlaisia uutisia kuin Suomen punaisten teoista edellisenä keväänä.

Hämeenlinnassa oli ongelma. Keskellä kaupunkia oli iso venäläisen varuskunnan kirkko. Nyt kun venäläiset sotilaat olivat poissa, piti keksiä mitä rakennukselle tehdään. Jyrätäänkö maahan vai muunnellaanko johonkin uuteen käyttöön. Tässä kaupunkilaisten ehdotuksia. Viimeinen nimimerkki taisi olla ennustaja tai piilevä vallankäyttäjä. Kirjasto siitä nimittäin tehtiin. Ja tehtiin juuri niin kuin nimimerkki ehdotti: ”Tietenkin olisi laitoksesta kaikki itämaalaisuus sitä ennen perinjuurin hävitettävä.”

Venäläistulva maassamme. Hallitun maahanmuuton perään kyseltiin silloinkin. Tai oikeastaan vaadittiin maahanmuuton lopettamista ja maahan tulleiden palauttamista. Venäläisiä oli tullut Suomeen neuvostovaltaa pakoon. Valkoinen Suomi ei kuitenkaan ottanut näitä bolsevikkien vastustajia avosylin vastaan. ”Vielä päätettiin anoa hallitukselta, että se ryhtyisi heti ottamaan selvää, ketkä ovat syyllisiä venäläisten pääsemiseen tänne, ja saattamaan heidät rangaistukseen.”

Rajat kiinni myös Amerikassa – tämäkin ajankohtainen jälleen sadan vuoden kuluttua.

Jos hevonen oli lähtenyt punaisten matkaan, alkoi korvauksella olla jo kiire.

Lammilla olivat uskolliset torpparit yrittäneet pitää huolta kartanonomistajan omaisuudesta kapinan aikana, mutta kapinan jälkeen isäntä nosti syytteen heitä vastaan. Kihlakunnanoikeus hylkäsi kanteen.

 

Jatketaan taas pian. Seuraa Facebook-sivuamme (klikkaa tästä) niin saat nähdä kaikki päivityksemme sadan vuoden taakse.

Linkki Hämeen Sanomiin 17.1.1919 on tässä.

Vastaa