17.3.1917 Kansanwaltaistuwa Wenäjä?

Venäjä

Edellisessä kirjoituksessa kuvatun Uuden Suomettaren lisälehden jälkeen Suomen lehdistö oli silmiinpistävän hiljaa Venäjän tilanteesta. Oli joitakin pikku-uutisia edellisviikkoina säädetyistä laeista ja tavanomaisen kaunistelevia sotauutisia. Vasta 17.3. alkoi näkyä kirjoituksia, joista kävi ilmi, että jotain suurta oli tapahtunut.

Helsingin Sanomat julkaisi kirjoituksen ”Kansanwaltaistuwa Wenäjä”. Siinä ei kerrottu keisarin kohtalosta mitään, mutta riemuittiin siitä, miten duuma oli saanut yliotteen kamppailussa valtakunnanneuvostoa vastaan. ”Tämän tuloksen saawuttamista tervehtii Suomen kansa riemulla, johon yhdistyy tietoisuus siitä, että kansanwaltaistuwa Wenäjä on suhtautuwa Suomen kysymykseen toisin kuin edeltäjänsä, wirkawaltaisuuden Wenäjä.”

Juttu löytyy täältä.

Muutama työväenlehti ja Karjalassa ilmestyvä lehti kirjoitti jo suorin sanoin vallankumouksesta. Tässä otteita Wiipuri-lehdestä:

Oikeusministeri Kerenskin puhe on selostettu laajasti. Kerenski lupaa täydellisen armahduksen kaikille laittomasti vangituille.

Ulkoministeri Miljukov taas sanoo, että keisarin luopuminen valtaistuimesta virallisesti on välttämätöntä.

Tilanteen sekavuutta ja tiedonkulun hitautta kuvaa samalla sivulla oleva uutinen, jonka mukaan keisari nimittää sukulaisensa suuriruhtinas Nikolain ylipäälliköksi ja ruhtinas Georgi Lvovin ministerineuvoston puheenjohtajaksi. Lehden ilmestymishetkellä keisari oli jo vangittu. Kyseinen suuriruhtinas Nikolai matkusti nimityksen saatuaan rintamalle, mutta sai heti potkut Lvovilta.

Sekä suuriruhtinas Nikolai että ruhtinas Lvov pakenivat sittemmin Ranskaan, jossa elivät loppuelämänsä.

Wiipuri-lehden jutut löytyvät täältä.

One thought on “17.3.1917 Kansanwaltaistuwa Wenäjä?

  • Isäni isän (tuolloin 15v) Koululaisen muistikirja 17.3.1917: Kapina. Vallankumous. Lupaa (koulusta). Sekasorto. Pestiin jalat.

Vastaa