17.4.1919. Sodan merkit itärajalla.

Suomi, Yleinen

Huhtikuussa 1919 lähestyttiin sitä hetkeä, kun suomalainen sotajoukko lähti rajan yli Venäjälle, Aunuksen Karjalaan, tavoitteenaan ajaa bolsevikit pois Itä-Karjalasta ja liittää Itä-Karjala Suomeen. Sotajoukko koostui vapaaehtoisista, mutta se lähti matkaan Suomen hallituksen tukemana.

Neljä päivää ennen rajanylitystä (17.4.1919) oli Sortavalassa ilmestyneessä Laatokka-lehdessä paljon juttuja itärajan levottomuuksista, Aunuksen Karjalan karmeasta tilanteesta ja punaisten juonimista tihutöistä Suomessa.

Tässä kerrotaan Vieljärven surmatöistä ja niiden aiheuttamasta kiihtymyksestä. Vieljärvi sijaitsi Venäjän puolella lähellä Suomen rajaa, noin 150 km Sortavalasta. Vieljärvellä (kuten monessa muussakin paikassa) bolsevikit olivat surmanneet paikallisia asukkaita ja suomalaiset heimoaktivistit innostivat vieljärveläisiä vastarintaan. Vieljärven tapahtumista saatiin perustelu sotajoukon lähettämiselle Aunuksen Karjalaan.

”Kansan mieliala on kaikkialla hyvin kiihtynyt ja pakolaiset kertovat, että Aunuksen ainoa pelastus on pikainen nousu tätä murhavaltaa vastaan.” ”Kansa tahtoo päästä rauhallisiin oloihin, se haluaa liittyä Suomeen jossa on laillinen yhteiskunta järjestysvoimassa.”

Sittemmin jouduttiin huomaamaan, ettei kansanmieliala ollutkaan erityisen määrätietoisesti ryhtymässä kansannousuun ja liittymässä Suomeen.

Sitten raportoidaan murhasta Suojärvellä, Suomen puolella rajaa – ”Suomalaiset rajan takana pakoilevat punaiset osallisina”.

Myös Viipurista raportoitiin uhkakuvia. ”Punaisten hommia yhä paljastuu Viipurissa”. Poliisi oli etsinnöissään päässyt ”uusien punaisten salahankkeiden perille” ja oli löytänyt useita kivääreitä ja revolvereita, ”muutamat kivääreistä olivat lyhennetyt sellaisiksi, että niitä voidaan helposti kulettaa takin sisällä.”

Tässä taas kerrotaan eräästä ”kiihotuskirjallisuutta mukanaan tuoneesta punikista”, joka oli otettu kaakkoisrajalla kiinni Venäjältä Suomeen pyrkiessään. Kiihoituskirjallisuus oli jäänyt viranomaisten haaviin, ja lisäksi kerrotaan ”kolportööriltä” löytyneen tulitikkulaatikosta tikkujen alle kätketty silkkipaperisuikale, johon oli kirjattu ”ohjeet matkaa varten erääseen pitäjään aina kauas keski-Suomeen kaikkine väliasemineen, matkan varrella olevien aateveljien ja siskojen nimet ja osotteet y.m.” – nämä veljet ja siskot oli sitten suojeluskunta käynyt nappaamassa.

Tässä taas on etsintäkuulutettu jääkärivääpelit Toivo Piipponen ja Muisto Elomaa. Ilmeisesti kummankin epäiltiin olleen salaa punaisia ja pyrkineen kaappaamaan valkoisen kaartin itselleen. Miten tämä olisi käytännössä onnistunut, jää epäselväksi. Molemmat olivat päässeet karkuteille ja havaintoja pyydetään (toisella tuntomerkkinä tatueerauksia, toisella kaihi).

Oli myös tällaisia yksityisoikeudellisia juttuja – mikähän lienee ollut tämän taustalla?

Siihen aikaan ei ”Herra haluaa” -alkuinen lause vielä sisältänyt minkäänlaista ironiaa.

Seuranta jatkuu! Seuraa Aunuksen sotaretkeä ja muita jännittäviä tapahtumia Facebook-sivuillamme!

Linkki Laatokka-lehteen.

Vastaa