21.1.1918: Sisällissota alkoi Pietisen puusepäntehtaalla

Suomi, Venäjä

Milloin alkoi vuoden 1918 sota Suomessa? Siihen on monta vastausta. Voisi sanoa, että sisällissota alkoi 19.1.1918 Viipurissa, punainen vallankaappaus alkoi 26.1.1918 Helsingissä ja vapaussota (venäläisten aseistariisuminen) Pohjanmaalla 28.1.1918.

Ensimmäiset taistelut punakaartien ja suojeluskuntien välillä käytiin Viipurissa ja Taavetissa 19.1. Molemmissa taisteluissa kyse oli aseiden hallinnasta. Viipurissa punakaarti ryhtyi tekemään tarkastusta Pietisen tehtaalle, jossa suojeluskunta varastoi aseita. Tarkastuksesta syntyi tulitaistelu punakaartin ja tehtaalla olleiden suojeluskuntalaisten välillä. Suojeluskuntalaiset joutuivat hylkäämään asevarastonsa ja murtautuivat tehtaalta punaisten piiritysketjun läpi.

Taistelun jälkeen punakaarti otti vallan Viipurissa. Molempien osapuolien varustautuminen kiihtyi. Suojeluskunnat tekivät pian hyökkäyksen Viipuriin, mutta joutuivat perääntymään.

Samana päivänä taisteltiin myös Taavetissa. Suojeluskunta oli siellä kaapannut punaisten aselastin ja työväenkaarti yritti kaapata aseet takaisin. Aseita he eivät saaneet, mutta suojeluskunta joutui perääntymään alueelta ja menetti johtajansa, jääkäri Lauri Pelkosen.

Tähän on kerätty Itä-Suomen Työmies -lehden juttuja sodan alkuhetkiltä. Itä-Suomen Työmies oli sosiaalidemokraattinen lehti, mutta se vastusti tiukasti aseellista taistelua. Se siis edusti rauhanomaisia vasemmistolaisia, jotka jäivät tappiolle työväenliikkeen valtakamppailussa vuoden 1918 alussa. Punaisten otettua vallan Etelä-Suomessa lehti sitten kiellettiinkin.

Tässä linkki Itä-Suomen Työmieheen 21.1.1918.

Uutisia Pietisen tehtaan ja Taavetin kahakoista:

Puelueuutisia: Vehkjärven työväenyhdistys arvosteli ankarasti sosiaalidemokraattisen puolueen johtoa sen takia, ”ettei se ole tarpeellisella tarmolla ryhtynyt taistelemaan erinäisten järjestyskaartin osastojen aseellista esiintymistä ja muita anarkistisia tekoja vastaan”.

Vastalause tuli auttamatta myöhässä. Väkivaltaa ei enää voinut pysäyttää.

Reitkallin työväenyhdistys taas arvosteli suunnitelmia sotalaitoksen perustamiseksi, sillä ”kansan pohjakerroksille tulisi sotalaitos olemaan vain suurena vitsauksena ja aineellisen kurjuuden sekä henkisen rappiotilan synnyttäjänä”.

Myös punakaartit haukuttiin edesvastuuttomiksi. ”Lausuttiin ankara paheksumislause sen johdosta, että useat punakaartit ovat ryöstäneet kaiken vallan työväen ylempien orgaanien m. m. puoluetoimikunnan määräysten yli”.

Ikään kuin muuten ei olisi ollut tarpeeksi ongelmia, oli ruokakin aivan katastrofaalisen vähissä. Tai oikeastaan sehän noiden kaikkien ongelmien taustalla hyvin pitkälti oli.

”Sen me kyllä tiedämme, ettei huuto paljon auta, ainakaan nälkäisestä vatsasta lähteneenä, sillä se todellakaan ei näy enemmän vaikuttavan kuin sääsken ääni taivaaseen, mutta tietäisipä tuontikunnan herrain neuvoa parempia keinoja viljan hankkimiseen, jotka ei näyttäisi anarkistisilta.”

Joillakin oli kumminkin aikaa ja voimia myös pelata jääpalloa.

Venäjältä kuului kaikenlaisia, ristiriitaisiakin uutisia. Noista ei nyt oikein ota selvää, oliko perustava kansalliskokous vielä koossa vaiko hajotettu.

Ilmoituksia sodan alkupäiviltä. Elämä näytti vielä normaalilta.

 

 

KLIKKAA TÄSTÄ JA TYKKÄÄ SIVUSTAMME FACEBOOKISSA. PYSY AJAN TASALLA TASAN SADAN VUODEN TAKAISISTA TAPAHTUMISTA.

Vastaa