23.11.1918 ennustettiin jo toinen maailmansota

Eurooppa, Suomi, Yleinen

Marraskuun lopussa 1918 Euroopan ja myös Suomen tilanne muuttui nopeasti. Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt, Saksa oli antautunut ja sille oli syötetty niin rajut rauhanehdot, että monia alkoi jo hirvittää. Saksan antautumisen sivutuotteena saksalaiset joukot alkoivat pakata tavaroitaan myös Suomessa. Armeija, jonka oli ollut tarkoitus jäädä Suomeen pitkäksi aikaa varmistamaan Saksan ja Suomen liittolaisuus, alkoi nyt pikavauhtia etsiä laivakyytejä poistuakseen kotimaahan.

Helsingissä ilmestynyt Uusi Päivä -lehti oli ollut vankasti saksalaisten kannalla ja 23.11.1918 kirjoitetuissa jutuissaan se näyttää olleen suorastaan kauhuissaan siitä, mitä nöyryyttävistä rauhanehdoista seuraisi. Rauhanehdoista lisää tässä linkissä.

Ensiksi saksalaisen kenraali von Winterfeldtin tunteikas purkaus siitä, miten tylysti ranskalainen marsalkka Foch oli torjunut saksalaisten ehdotukset rauhanehtojen lieventämiseksi. Saksa ”juhlallisesti koko maailman edessä kieltäytyy vastaamasta kaikista enemmistä seurauksista, joiden vaikutukset lopulta nähdään koko Länsi-Europassa”.

 

Sitten lehden omia synkkiä ennustuksia siitä, mitä tuleman pitää. ”Vaikka ymmärtääkin liittoutuneiden kostonhuuman ja käsittää, että Saksan nöyryyttäminen tuo heille nautinnon korkeimman makeuden, näyttää kuitenkin heidän pyyteittensä määrä loputtomalta.” ”Kun monikymmenmiljoonainen kansa myrkytetään, ovat seuraukset sitä suuremmat. Saksa on nyt voitu saattaa siihen, että sekin katkeruuden kalkin pohjaan juotuaan elää ainoastaan hyvitystä hakeakseen. Mutta kun se tälle asialle ottaa elääkseen, raukeavat myöskin unelmat pysyvästä maailmanrauhasta.”

Näin ennustettiin kansallissosialismi ja toinen maailmansota vain vajaa kaksi viikkoa ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen!

Saksalaisten joukkojen komentaja Suomessa, kreivi von der Goltz, oli heti Saksan antautumisen jälkeen ilmoittanut Suomen senaatille, että saksalaiset poistuvat Suomesta. Moni jäi saksalaisia kaipaamaan. Helsingin kaupunginvaltuusto lahjoitti 200 000 markkaa Helsingin valtauksessa haavoittuneille saksalaisille ja kaatuneiden saksalaisten jälkeläisille.

Baltiassa tilanne oli aika sekava. Viro oli julistautunut itsenäiseksi jo kevättalvella 1918, mutta Saksa oli vallannut alueen välittömästi sen jälkeen. Antauduttuaan marraskuussa Saksa oli tunnustanut vallan kuuluvan Viron väliaikaiselle hallitukselle. Rauhanehdot määräsivät kuitenkin Saksan pitämään joukkonsa toistaiseksi paikoillaan Baltiassa. Baltiansaksalaisten maapäiväjärjestö pelkäsi Neuvosto-Venäjän hyökkäystä. Virossa odotettiin turhaan englantilaisten saapumista korvaamaan poistuvia saksalaisia.

Tästä uutisesta on vähän vaikea sanoa, onko kyse Latviasta vai Liettuasta. Lättiläiset tarkoittaa latvialaisia. Kumminkin tekstissä puhutaan Liettuasta. Toimitus ei näköjään ollut ihan kartalla siitä, mitä kaikkia uusia valtioita oli syntymässä.

Itärajan yli oli Suomeen paennut kapteeni ja 14 puna-armeijan sotilasta, joukossa ”villin näköisiä mutia miehiä, joista pari näytti kuuluvan kaukasialaisiin kansoihin”. ”Rajan yli paenneet eivät olisi antautuneet suomalaisten vangeiksi, jos Venäjän puolella olisi ollut edes jossain määrin siedettävät olot.”

Linkki Uusi Päivä Lehteen 23.11.1918.

Seuraa Facebook-sivuamme! On hyvä pysyä ajan tasalla, sata vuotta myöhässä!

 

 

Vastaa