23.7.1917: Kommunistit yrittävät vallankaappausta ratikalla; lakkoja ja rähinöitä kaikkialla

Eurooppa, Suomi, Venäjä, Yleinen

Tunnettuahan on se, että lokakuussa 1917 Venäjällä vallan ottivat käsiinsä bolsevikit eli kommunistit. Itse asiassa se kylläkin tapahtui marraskuussa, mutta Venäjän vanhan ajanlaskun mukaan menossa oli vielä lokakuu. Näistä tapahtumista sai alkunsa Neuvostoliitto, jossa lokakuusta tuli vallankumousta muistellessa eräänlainen pyhä kuukausi.

Vähemmän tunnettua on, että kommunistit (bolsevikit) yrittivät ottaa vallan käsiinsä jo heinäkuussa 1917. Tuo kaappaus torjuttiin. Juuri samaan aikaan Suomessa hyväksyttiin valtalaki, jossa eduskunta julistautui korkeimman vallan käyttäjäksi – se oli aikaisemmin kuulunut keisarille, joka oli keväällä syösty vallasta. Keisarin valtaoikeudet oli ottanut hoitaakseen väliaikainen hallitus, jonka käsistä ne pyrittiin valtalailla nappaamaan pois. Suomessa etenkin sosialistit olettivat, että bolsevikkivallankaappaus onnistuisi ja antaisi Suomelle mahdollisuuden luiskahtaa lähemmäs itsenäisyyttä.

Valtalain kanssa kävi sitten sillä lailla, että väliaikainen hallitus vallankaappauksen kukistettuaan ilmoitti Suomeen, että ette te mitään valtaoikeuksia itsellenne ota vaan ne pysyvät edelleen Pietarissa. Mutta palataan siihen vähän myöhemmin. Tässä vaiheessa keskitytään siihen, mitä tapahtui valtalain hyväksymisen aikaan.

Olen yrittänyt tässä blogissa kaivaa esiin lehtileikkeitä sekä porvarillisista että sosialistista lehdistä. Niitä molempia selaamalla saa käsityksen siitä, miten aggressiivinen ja vihamielinen tilanne silloin oli. Kyseiset lehdet löytyvät kaikki täältä Kansallisarkiston sivuilta. Valtalakia ja bolsevikkikapinaa koskevista uutisista ei porvarillista näkökulmaa juurikaan löydy. Heinäkuun loppupuolella porvarilehdet eivät nimittäin ilmestyneet (joitain poikkeuksia lukuunottamatta), sillä lehtipainoissa oltiin lakossa. Paitsi sosialistilehtien painoissa.

Siihen aikaan oltiin ylipäätään lakossa vähän joka paikassa. Maataloudessa, teollisuudessa, jopa saunottajat ja miliisit lakkoilivat. Lehdet olivat täynnä lakkouutisia. Tässä jokunen lakkouutinen Työmies-lehdestä 23.7.1917. Tupakkatehtailla ja Valkon satamassa lakot olivat päättyneet, mutta Ristiniemen lasitehtaalla vasta alkanut ja myöskin rakennusmestari Willmanin työmaa ”oli edelleen rettelönalainen”.

Mitä Työmies sitten kirjoitti Venäjän asioista?

Ruhtinas Lvov oli poistunut pääministerin tehtävästä ja Kerenski nimitetty tilalle.

Bolsevikkeja pantiin ahtaalle ja epäiltiin Saksan kätyreiksi. Nythän tuo aihe on taas pinnalla: lähettikö Saksa tarkoituksella Leninin Venäjälle hajottamaan maata?

Lenin oli ”ilmoittanut haluavansa antautua” ja Trotski ”pyytänyt, että hänet vangittaisiin, peläten kansanjoukkojen kostoa”.

Vääksystä kuului myös kamalaa. Korttipeli Vääksyn kanavalla oli noussut täyteen kukoistukseen. ”Luulisi olevan nykyaikana tärkeämpiä tehtäviä kuin istua pensaikossa korttiryöväystä sohlaamassa.” Uutiset kirjoitettiin kyllä siihen aikaan paljon paremmin kuin nykyään.

Sitten vielä esimerkki siitä, miten limonaadia ei pidä myydä.

”… otti juomalasien puhdistusveden siitä inhottavalle löyhkäävästä likaojasta…”

 

Kyseinen Työmies löytyy kokonaisuudessaan täältä.

 

Sitten katselmusta porvarilliseen lehdistöön. Niitä ei tosiaan sillä viikolla paljoakaan ilmestynyt, kun kirjapainoporukka oli lakossa. Helsingin, Turun ja Tampereen porvarilehdet olivat kaikki tuolla, paitsi Hufvudstadsbladet, joka ilmestyi kirjoituskoneella hakattuina lehtisinä. Tässä Hufvudstadsbladetin uutinen siitä, että Venäjän rintama oli romahtanut Galitsiassa (nykyisessä Puolassa ja Ukrainassa) kun Saksa puski päälle:

 

Raumalla ilmestyi vielä 23.7. Pohjanlahti-niminen lehti, joka tuskaili että nyt pannaan kapula suuhun ja painokoneet seis. ”On valitettavaa, että kirjaltajat erinäisissä maamme kaupungeissa ovat rietaantuneet lakkoaa jatkamaan, vaikka heille on myönnetty 110% palkankoroitus”, ”Nykyhetki olisi kipeästi vaatinut julkisen sanan voimakasta esiintymistä”.

Pietarista kerrottiin edelleen jännittäviä uutisia. Bolsevikit olivat vallanneet höyryraitiovaunun ja ammuskelleet sen katolta. Pieleen se meni, kuten koko vallankaappausyritys vielä sillä kerralla.

Uusi pääministeri Kerenski oli ihan raivona siitä, että asevoimissa oli sellaisia, jotka ”hyökkäsivät takaapäin toveriensa kimppuun, kehoittaen tottelemattomuuteen vallankumouksellista hallitusta vastaan”. Se onkin aina jännä juttu, että yhdet saavat tehdä vallankumouksen, mutta sitten muut eivät enää saa tehdä vallankumousta niitä vallankumouksellisia vastaan.

Mutta vaikka päätä kiristivät varmaan monenlaiset asiat, meressä kastunutta kahvia sentään sai ostaa, kunhan oli oma säkki mukana.

Pohjanlahti-lehti löytyy täältä.

Vastaa