24.12.1918 Jouluna lähdettiin Viroon sotimaan

Eurooppa, Suomi, Venäjä

Kevään 1918 taisteluiden jäljiltä Tampere oli vielä seuraavana jouluna pahasti raunioina. Lisäksi kaikesta oli pulaa, joten joulu ei ollut rikkaillekaan kovin yltäkylläinen. kuten tässä Aamulehden kirjoituksessa 24.12.1918 kuvaillaan.

Joululahjoiksi kumminkin markkinoitiin mm. balalaikkoja ja mahdoliineja:

Se, kellä oli kahvila, sai ottaa huomioon että maitoa ei sinne tulevana vuonna toimitettaisi.

Vankien omaisten taas oli muistettava, että ruokaa ja tupakkaa vangeille sai jouluaattona klo 12-2 viedä, mutta kirjeitä ei saanut niiden mukana toimittaa.

Jouluaaton lehti oli täynnä kovaa asiaa. Kaikenlaista oli tekeillä.

Viron vapaussotaan kerättiin vapaaehtoisia kaikkialta Suomesta. Tavoitteena oli auttaa virolaisia kukistamaan Venäjän tukemat bolsevikit. Tässä oli tilaisuus Tampereen suojeluskuntalaisille lähteä sotimaan, jos oma vapaussota edelliskeväänä oli mennyt ohi. Lähtijöiden oli syytä pitää kiirettä, sillä matkaan lähdettäisiin jo samalla viikolla.

Kunnallisvaalit oli juuri käyty. Ne olivat ensimmäiset kunnallisvaalit, joissa äänioikeus oli yleinen eikä perustunut varallisuuteen. Lopputulos Tampereella: sosialistit 6045 ääntä, porvarilliset puolueet 4303 ääntä, kristillisten lista 846 ääntä.

Tämä tapahtui siis vain vajaa kahdeksan kuukautta sen jälkeen, kun Tampereen taistelut oli käyty ja kaupungin punaiset joukot antautuneet valkoisille.

Valtionpäämieskin oli vaihtunut. Saksan hävittyä maailmansodan oli käynyt selväksi, että Saksasta ei tulisi kuningasta Suomeen. Kuningasvaltaa kannattanut valtionhoitaja Svinhufvud oli eronnut. Tilannetta pelastamaan oli valtionhoitajaksi kutsuttu edelliskevään vapaussodan sankari Mannerheim, joka pian voittonsa jälkeen oli poistunut Suomesta jouduttuaan syrjäytetyksi maassa valtaa käyttäneiden saksalaisten ja heidän suomalaisten tukijoidensa taholta. Nyt Mannerheimin palvelukset taas kelpasivat:

Suomi ei ollut sodassa, mutta ei aivan rauhassakaan. Siitä kertovat seuraavat kaksi uutista.

Venäjän sisällissota oli menossa ja siihen osallistui myös Suomesta paenneita punaisia. Taisteluita käytiin myös Suomen rajan tuntumassa.

Lempaalan Kirisalo tarkoittaa ilmeisesti Kirjasaloa, jossa oli 1919-1920 pieni suomalaisten tukema itsenäinen valtio, Kirjasalon tasavalta.

Vienan Karjalassa tilanne oli mennyt niin kummalliseksi, että Suomesta paenneet punaiset olivat liittoutuneen brittien kanssa, jotka olivat varustaneet heistä Muurmannin legioonan. Legioonan alkuperäinen tarkoitus oli sotia suomalaisia valkoisia ja sitä kautta välillisesti Saksaa vastaan. Saksalaisten poistuttua Suomesta legioonan tehtävä painottui enemmän taisteluun Venäjän bolsevikkeja vastaan, mikä taas oli punaisille vastenmielinen käänne.

 

Linkki Aamulehteen 24.12.1918

Pysy ajan tasalla sata vuotta myöhässä ja tykkää Facebook-sivustamme!

Vastaa