25.10.1917: Työväenkaartit järjestäytyvät

Suomi, Venäjä

Lokakuun lopussa 1917 suojeluskuntien ja työväenkaarten vastakkainasettelu oli jokapäiväistä.

Työmies-lehti julkaisi 24.10.1917 työväen järjestyskaartien säännöt. Säännöissä määritellään maanlaajuinen organisoituminen, joka oli tarpeen mahdollisia tulevia sotatoimia varten. Säännöissä on se erikoinen piirre, että johtajat valittiin äänestämällä alhaalta ylöspäin. Seuraavana talvena sotatoimissa huomattiin, että se ei ollut kovin toimiva idea.

”Kun porvariluokka nyt kuumeisesti järjestäytyy ja asestautuu ilmeisesti työväkeä vastaan ja se tärkeimpiä edistyspyrkimyksiä tukahduttaakseen, katsoo valtuusto, että työväestön on itsepuolustuksekseen ja kaikkien mahdollisten tapausten varalle heti muodostettava kaikkialla maassa työväen järjestyskaarteja ja järjestyneen työväen näihin runsaslukuisesti liityttävä.”

Säännöt (ja koko lehti) löytyvät tästä linkistä.

Samaisessa Työmiehessä on alakkain seuraavat ilmoitukset, jotka kuvaavat sitä, miten vuonna 1917 erilaiset työriidat olivat jokapäiväisiä. Tässä työnantaja on erikseen halunnut korostaa maksettavan palkan suuruutta.

Suojeluskunnat varustautuivat myös. Uusi Päivä-lehti 25.10.1917 kertoo venäläisten sotilaiden suorittamasta ase-etsinnästä suojeluskunnan kokoontumisessa ja ennen kaikkea siitä, miten suomalaiset sosialistit olivat auttaneet venäläisiä tässä.

”Puuttuu sanoja lausuakseen arvostelunsa sosialistiemme johtavan piirin mainitunlaisesta suhtautumisesta näihin kautta maan ankaraa suuttumusta herättäneisiin tapahtumiin. Melkein epätoivo täyttää rinnan, kun ajattelee, että Suomen miehet itse asiassa ovatkin syyllisiä vastuuttomien ja arvostelukyvyttömien matruusien toimeenpanemiin, lakejamme ja oikeuksiamme loukkaaviin tekoihin.” 

Venäjällä lokakuun bolsevikkivallankumoukseen oli aikaa oli enää pari viikkoa, mutta vielä sitä ei osattu ennakoida:

Saksalaisten eteneminen Baltiassa huolestutti ja lisää reserviä kutsuttiin palvelukseen.

Bolsevikki Raskolnikov oli vapautettu. Hänen elämäkertansa täällä. Ei hänenkään elämänsä sittemmin mennyt Stalinin Neuvostoliitossa kovin hyvin.

Venäjän valtakunnan läntiset osat eli Ukraina ja Valko-Venäjä näyttivät olevan sekavassa tilassa. Erityisesti mainitaan pogromit eli juutalaisvainot.

Linkki 25.10.1917 Uusi Päivä -lehteen täällä.

Tykkää sivustamme Facebookissa, niin pysyt jatkuvasti ajan tasalla sadan vuoden takaisista asioista!

Vastaa