Muutama päivä sitten pidettiin Vaasassa jääkärien saapumisen 100-vuotisjuhla. Millainen oli alkuperäinen jääkärien tulojuhla? Vaasa-lehti 28.2.1918 raportoi seuraavaa:

”Tiistaina puolenpäivän jälkeen tihenivät ihmisparvet kaduilla tihenemistään ja klo 3:n ajoissa, jolloin jääkäriemme piti esiintyä in corpore, oli valtavan suuret määrät kansaa liikkeellä.”

”Sovitulla ajalla marssivat viheriät jääkärikomppaniat toinen toisensa jälkeen torille eri suunnilla, järjestyen riveihin torin eteläosaan. Keskustaan asettui uljas jääkäripataljoonan lippu voimakkaiden härmäläisten käsivarsien kantamana.”

Sitten senaattori Renvallin puhetta. Muistoja Suomen sodasta:

”Helmikuun lopussa 1808 kulki venäläinen sotaväki ilman sodanjulistusta Suomen silloisen rajan yli. Ei ainoastaan asevoimalla, vaan suomalaisten maan pettäjäin avulla valloitettiin maamme, jota sotajoukkomme uljaasti puolustivat.”

Ja siitä rinnastus vuoteen 1918:

”Ei siten kansallinen vapaustaistelunne, jolle olette henkenne vihkineet, ole niin eheätä, niin kaunista, kuin te varmaan olette kuvailleet; ei niin suurta kuin kaikki olisimme toivoneet. Olisipa koko Suomen kansa asettanut isänmaallisuuden ylimmäksi ohjeekseen, olisi kansamme helposti vapautensa taistelullakin saavuttanut ja Suomen ja Venäjän yhteys suoritettu käden käänteessä. Nyt vaaditaan enemmän ponnistusta, enemmän kylmää harkintaa, enemmän tulista tahtoa. Maan petturien kavallus tuottaa lisää tuskaa ja turmiota, mutta voitto on kuitenkin varma.”

 

Muita juttuja samasta lehdestä:

Ruotsalaisia joukkoja oli noussut maihin Ahvenanmaalla. Valtioministeri (käännös sanasta statsminister eli tarkoittaa pääministeriä) vakuutteli, ettei ruotsalaisten tarkoitus ollut valloittaa Ahvenanmaata vaan suojella sen väestöä. Käytännössä ruotsalaiset olivat miehittäneet Ahvenanmaan ja huijanneet suomalaiset suojeluskuntalaiset poistumaan saarilta esittämällä väärennetyn Mannerheimin käskyn!

 

Suomen kielestä tuli armeijan ensisijainen kieli. Huomaa ”Suomen tasavallan sotajoukot”. Joskus väitetään, että valkoiset pyrkivät jo talvella 1918 tekemään Suomesta kuningaskunnan. Se suunnitelma sai kuitenkin kannatusta vasta kesällä. Talvella oltiin vielä selvästi tasavaltalaisia.

 

Asevelvollisten kutsunnat olivat menossa kaikkialla maakunnassa.

Senaattori Renvall pyysi kirjeessään Saksan valtakunnankanslerille, että Saksan keisari pitäisi huolen käynnissä olevissa rauhanneuvotteluissa siitä, että ”kaikki venäläiset sotajoukot todella ja lopullisesti poistetaan Suomesta.” Kirje on ylitsepursuavan kaunopuheinen. ”…tuntee Suomen hallitus vilpittömintä tarvetta julkilausua Hänen Majesteetilleen Saksan keisarille ja Keisarilliselle Hallitukselle ei ainoastaan ihailunsa Saksan kansan ja sen mainehikkaan Ylijohtajan loistavista teoista, vaan myöskin Suomen kansansielun syvyydestä pulppuavan kiitoksen kaikesta, mitä Saksa on tehnyt maamme ja tänään tasan kolme vuotta sitten Saksan sotapalvelukseen vapaaehtoisesti astuneiden suomalaisten jääkärien hyväksi.”

Suuuri päivä, Tammisunnuntai, jolloin venäläiset varuskunnat riisuttiin aseista, oli jollekin ollut suuren harmin päivä – ulsteripalttoo oli kadonnut!

Sota-alushousut – millaiset ne olivat?

Vaikka sotaa käytiin, oli siviiliasioissakin kärhämää. Kuka vei markkinoilta tullessaan luvatta sajureen ja valjaat?

Venäläisiltä sotilailta oli jäänyt ja takavarikoitu kaikenlaista, mutta ne oli ”ankarampien toimenpiteiden” uhalla vietävä suojeluskunnan kansliaan.

Öljyn jakelu oli tarkasti säännösteltyä.

Viestejä Saksan ja Venäjän rauhanneuvotteluista. Saksa oli painostanut Venäjän bolsevikkihallintoa ankariin rauhanehtoihin. Bolsevikkien kerrottiin hyväksyneen ehdot.

Kansalaiskokouksia pidettiin Etelä-Pohjanmaan pitäjissä. Yleisesti päätettiin, että pitäjän asekuntoisten miesten on lähdettävä rintamalle. Alajärvellä päätettiin myös ”paikkakunnan työväenyhdistykselle tehdä muutamia suoria kysymyksiä, joihin toivotaan myöskin suoria vastauksia, mille kannalle se järjestönä tahtoo asettua nykyisen valtiollisen aseman johdosta, puolelleko vai vastaan, ettei heitä tarvitsisi epäillä isänmaan pettureiksi ja punaryssien suosijoiksi.”

Rintamakuvauksia Raudusta ja Satakunnasta. Rautu, Venäjän rajalla, oli ainoa paikka jossa punaisten riveissä taisteli suuri joukko Venäjän puna-armeijan sotilaita.

Linkki Vaasa-lehteen 28.2.1918

 

Klikkaa tästä ja tykkää Facebook-sivustamme, niin pysyt ajan tasalla sadan vuoden takaisista tapahtumista!