31.5.1917 Kieltolaki vahvistettiin kymmenen vuoden vatuloinnin jälkeen

Suomi, Yleinen

Jos nykyisen hallituksen alkoholilain säätäminen tuntuu vähän hitaalta, ei se ole mitään verrattuna sadan vuoden takaiseen säätämiseen. Silloin nimittäin kieltolaki (Asetus alkoholipitoisten aineiden valmistuksesta, maahantuonnista, myynnistä, kuljetuksesta ja varastossapidosta) juuttui keisarin käsittelyyn kymmeneksi vuodeksi.

Suomen eduskunta oli hyväksynyt kieltolain yksimielisesti (!!!) jo vuonna 1907. Se oli Suomen ensimmäinen eduskunta, joka oli yksikamarinen eli siinä ei ollut päätösvaltaa eroteltu säätyjen mukaan. Suurin toivein Pietariin vahvistettavaksi lähetetty laki tuli bumerangina takaisin. Keisari Nikolai II ei hyväksynyt lakia. Eduskunta lähetti vuonna 1909 uuden version laista hyväksyttäväksi. Sekään ei keisarille kelvannut. Sen sijaan keisarin syrjäyttänyt väliaikainen hallitus hyväksyi lopulta lain, kahdeksan vuoden odottamisen jälkeen, toukokuussa 1917.

Laki kielsi yli 2-prosenttisten alkoholijuomien myynnin tykkänään.

Aamulehti uutisoi kieltolaista 31.5.1917. (Linkki lehteen)

”Tämän tiedonannon ottaa riemumielin vastaa koko Suomen raittiusväki. Mutta tähän iloon on totinen syy ottaa koko Suomen kansan osaa.”

”Ainoastaan ja yksinomaan kieltolailla voidaan alkoholismia pätevästi vastustaa. Muut keinot eivät siinä auta, vaan ovat osoittautuneet enemmän tai vähemmän puutteellisiksi. Sen opin on ihmiskunta omaksunut, vaikkei vieläkään siinä määrässä, kuin sen onnelle ja terveydelle tarpeellista olisi. Tämä paremmin kuin mikään muu osoittaa, kuinka syvälle pahe voipi iskeä juurensa ihmisten katsantokantoihin ja elämäntapoihin.”

”Aikakirjoihimme on jälleen piirretty yksi tärkeä edistyksen voitto, joka lupaa kansallemme hyvää tulevaisuutta, onnea ja siunausta.”

”Meidän on osoitettava itsellemme ja muille, että me olemme olleet kypsät tuon suuren uudistuksen vastaanottamaan. Meidän on maailmalle näytettävä että me olemme todella edelläkävijä kansa sanan parhaassa merkityksessä.”

 

Hiukan huolta aiheutti se, että Espanjan ja Ranskan konsulit olivat välittömästi protestoineet lakia, kun niiden viinit eivät sitten enää päässeet Suomen markkinoille. Ranska asettikin suomalaiset tuotteet boikottiin.

 

Kieltolaki astui voimaan suunnitellusti 1.6.1919 (kahden vuoden kuluttua lain säätämisestä). Määräaika piti,  vaikka siinä välissä Suomi oli itsenäistynyt  ja käyty sisällissota.

 

Kieltolaki kumottiin 1932, kun juopottelu ei ollutkaan lain voimassaollessa loppunut vaan päinvastoin lisääntynyt.

 

 

 

Vastaa