31.7.1919. Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti on valittu, ja nyt monia harmittaa. Britannia pommittaa Venäjää Suomesta käsin. Inkeriläisten kapina yltyy.

Suomi, Venäjä, Yleinen

Kesällä 1919 Suomen valtio alkoi löytää muotonsa. Valtiomuoto vahvistettiin ja valittiin ensimmäinen tasavallan presidentti. Presidentin valitsi poikkeuksellisesti eduskunta. Valinta kohdistui K. J Ståhlbergiin. Vaalitulos ei tietenkään ollut kaikkien mieleen. Suuri osa sotilaista, suojeluskuntalaisista ja yleisesti oikeistolaisista kansalaisista kannatti G. G. E. Mannerheimia, jolla oli vapaussodan sankarin maine.

Tässä vasta valittu presidentti kiittää Mannerheimia, joka vaalin jälkeen luopui valtionhoitajan tehtävästään. (Uusi Suomi 31.7.2019)

Mannerheim oli vaalin aikaan Runnin kylpylässä. Siellä laitoksen lääkäri piti hänelle suorastaan ylistävän puheen, jossa vaalitulosta valittaen hämmästeltiin ja suorastaan myyttiseen tapaan ennustettiin Mannerheimin vielä palaavan. Kuten sitten aikanaan tapahtuikin.

Kotkassa ilmestynyt Etelä-Suomi -lehti julkaisi kirjoituksen, jossa valitettiin, miten kiittämättömästi eduskunta oli Mannerheimia kohdellut, mutta ”me olemme vakuutettuja siitä, että varsinainen Suomen valkoinen kansa ei sentään ole valkoista kenraaliaan unohtanut.”

”Leivästään ja vapaudestaan Suomen kansa Mannerheimiä kiittää.”

”Siksipä antakoon se ensimäiselle miehelleen hänen arvoisensa kansalaislahjan.”

Sama lehti jatkaa pettymyksen kuvaamista.

”Jos kansa olisi saanut asian ratkaista, niin tulos olisi varmasti ollut toinen.”

”He ovat uhranneet Mannerheimin sosialistien kostonhimon tyydyttämiseksi. He ovat puoluesokeudessaan lyöneet valkoisen rintaman rikki ja yrittävät muodostaa kait puna-valkoista rintamaa.”

Sama lehti kertoo inkeriläisten kapinan etenemisestä. Suomessa oli koottu inkeriläisten pakolaisten joukko, joka lähti hyökkäämään Suomen rajalta Pohjois-Inkeriin. Tässä kuvatuista vallatuista alueista muodostettiin sittemmin lyhytaikainen Kirjasalon tasavalta.

Lyhyessä uutisessa kerrotaan Britannian lentokoneiden hyökänneen Kronstadtiin, Pietarin edustalla, mutta ei mainita että koneet operoivat Suomesta, Karjalan kannaksen Koivistolta käsin. Tarkoituksena oli tukea Venäjän valkoista armeijaa Pietarin valloittamisessa. Toiminta jatkui pitkälle syksyyn.

Kieltolaki muutti kauppatapoja!

Ensimmäinen maailmansota oli päättynyt, mutta ei maailma kovin rauhalliselta näyttänyt.

Linkit lehtiin:

Etelä-Suomi

Uusi Suomi

Seuraa sivuamme Facebookissa ja pysyttele mukana kesän 1919 kuumissa vaiheissa!

Vastaa