Vähän mielisairas, mutta hyväluontoinen mies elatusta vailla. Näinkin toimivat työmarkkinat sata vuotta sitten.

Naisten, jotka täältä hakivat elatusta, oli todistettava olevansa ei vain elossa, vaan myös yhä naimattomia. Ilmeisesti myös avioliitto toisen köyhän kanssa pilasi tämän rahoituskanavan käytön.

Sotilassapeli, sapelinkannatin, miekankannatin – kuinka suuret markkinat niille mahtoi olla? Löytyi useita malleja.

Tämä uutinen ei ole Turusta vaan Omahasta. Pormestari, joka ”koetti estää rahvasta lynkkaamasta muuatta neekeriä”, oli itse joutunut vedetyksi sähkövalopylvääseen. Vankilakin oli sytytetty tuleen. Lopulta myös ”saatiin vainottu neekeri kiinni ja hirtettiin lennätinpylvääseen”.

Suojeluskunnat olivat järjestäytyneet jo kaikkialla Suomessa. Huomionarvioista oli suojeluskuntien tykistön toiminta, josta tuli talvisotaan mennessä varsin merkittävä tykistöaselajin koulutusväylä.

Aina ei suojeluskunnissakaan sujunut ihan mallikkaasti. Kuolemajärveltä kerrotaan, että ”turhanpäiväisen kinan” vuoksi oli paikallispäällikkö Savolainen ampunut mauserillaan erästä sotilasta rintaan, mistä syystä sotilas heitti henkensä miltei heti.

Tässä sen sijaan suojeluskunta sankarina – keväällä voimaan tullut kieltolaki oli saanut aikaan kasvavan salapolttoteollisuuden, jonka yksi laitos oli Vehmaalla suojeluskuntalaisten toimesta hävitetty.

Kansalaissodan jälkeinen vankimäärä oli pakkotyölaitoksessa jyrkässä laskussa. Olosuhteita kehuttiin sangen tyydyttäviksi.

Kaakkoisrajalla käytiin julistamatonta sotaa. Tai eihän Suomen ja Neuvosto-Venäjän välille vielä ollut rauhansopimustakaan solmittu. Englantilaiset lentokoneet tekivät Suomesta käsin lentoja Venäjälle ja tässä olivat näköjään Venäjän bolsevikit tehneet vastahyökkäyksen Suomeen.

Varsin kaukana rauhantilasta oltiin vielä.

Henkilö- ja lasti-automobiilejä tuotiin maahan mm. Saksasta. Dux-merkkisten autojen määrä taisi jäädä Suomessa vähäiseksi.

Japanista Turkuun palannutta lähetyssaarnaaja Taavi Minkkistä oli haastateltu ”jonkun minuutin ajan” ja saatu aikaan varsin pitkä artikkeli.

Maailmansodan kerrotaan jonkin verran haitanneen japanilaisten elinoloja. Suomalaisiin japanilaiset suhtautuivat Minkkisen mukaan hyvin, ystävällisemmin kuin esimerkiksi amerikkalaisiin.

Lähetystyöstä Japanissa todetaan näin, mikä hiukan toisin sanoin sanottuna on tilanne edelleenkin:

”Nuo sivistyneet vinosilmät hymyilevät ystävällistä tyyntä hymyään, antavat lähetyssaarnaajan puhua ja vakuuttavat lähetyssaarnaajan puhuvan oikein mielenkiintoisesti, mutta päästä niin pitkälle, että joku ilmoittaa haluavansa kääntyä ja tulla kastetuksi – siinä saa tehdä työtä.”