5.-6.4.1918 Saksalaiset ovat saapuneet Suomeen

Saksan Itämeren divisioona nousi maihin Hangossa 3. ja 4.4.1918 ja aloitti etenemisen kohti Helsinkiä. Valkoiset valloittivat juuri samaan aikaan Tampereen. Toinen saksalainen osasto nousi maihin Loviisan Valkossa muutamaa päivää myöhemmin ja valtasi Lahden. Näiden tapahtumien jälkeen voimasuhteet kääntyivät ratkaisevasti valkoisten eduksi ja punaiset aloittivat vetäytymisen kohti itää.

Hangö-lehti aloitti ilmestymisen punavallan jälkeen 6.4.1918.

Sotilaille kielletään myymästä elintarvikkeita tai väkijuomia.

Koska punaiset olivat vieneet mennessään kaiken rautatiekaluston, olivat kulkuyhteydet kaupunkiin heikot ja elintarvikkeita niukasti. Tässä pyydetään kaikkia, joilla on elintarvikkeita hallussaan, tuomaan ne esille ja toimittamaan myytäväksi.

Saksalaisten komentajalle kreivi von der Goltzille maihinnousun yhteydessä pidetty ylistävä puhe. Kreivin nimi tosin on painettu lehteen virheellisessä ”hollantilaismuodossa” van der Goltz.

”Herra kreivi! Hangon kaupungin asukkaat toivotavat Teidät, urheat upseerinne ja reippaat sotilaanne tervetulleiksi. Kanssanne saapui järjestys ja rauha, kanssanne saapui vapautus verenpunaisesta terrorismista. Toivomme loppua onnettmalle kansalaissodalle, joka maassamme raivoaa. Toivomme saavamme takaisin laillisuuden, joka on kaiken kulttuurin perusta. Hallituksemme on pyytänyt Saksan puuttumista asiaan, ja on sen myös saanut. Siksi olemme suuressa kiitollisuudenvelassa. Toivomme tulevaisuudessa mitä tiiviimpiä taloudellisia ja kulttuurisia suhteita Saksan kanssa, ja toivomme tuntevamme ystävyyttä saksalaisten kanssa. Te olette taanneet vapautemme, Suomen vapauden. Suomen eteläisin kaupunki toivottaa teidät tervetulleeksi, herra kreivi!”

Saksan päämajasta saapui sotaraportteja, jotka painettiin Hangö-lehteen saksaksi ja ruotsiksi, joskus myös suomeksi.

Pelastusarmejan kokoontumisia. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kellonaikojen mainitaan olevan Saksan aikaa. Ilmeisesti Hangossa kellot kävivät Saksan aikaa?

Huhuja maihinnoususta oli kantautunut jo Helsinkiin. Tiedot saksalaisten maihinnoususta herättivät punaisissa pelkoa. Kansanvaltuuskunnan Tiedonantaja -lehti yritti rauhoitella tilannetta julkaisemalla 5.4. uutisen, jonka mukaan maihinnousseet joukot olivat suomalaisia.

”Laivat tunnistettiin saksalaisiksi, jotka olivat tulleet katsomaan kuinka valkokaartilaisten hommat onnistuvat.”

”Valkokaartilla olikin liikkeellä ainoastaan hyvin pieniä partiojoukkoja, joiden karkottamisessa ei suurtakaan työtä ollut.”

”Tämän valkokaartilaisjoukon … ilmestymistä Hangon edustalle käyttivät lukuisat provokaattorit hyväksensä ryhtyen levittämään tuosta maihinnoususta monenlaisia juttuja, tarkoituksella aikaansaada häminkiä ja sekasortoa, siinä kumminkaan onnistumatta.”

Kansanvaltuuskunta oli jo aavistanut tappion ja valmistautui siirtymään Viipuriin. Kaikkia laitoksia ja toimitsijoita käsketään auttamaan siirtymisen toteuttamisessa. Myös kaikki työt Helsingin kaupungissa, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, määrättiin lopettamaan. Hätätilanne oli siis jo käsissä, vaikka vielå yritettiin rauhoitella,

Seuraavana päivänä 6.4. sama lehti julkaisi vielä rauhoittelevia rintamaraportteja, joissa esim. Tampereen menetystä ei mainita. Sen sijaan Punaisen Kaartin joukkojen kerrotaan edenneen pohjoisella rintamalla huomattavassa määrin. Raportteihin on ilmestynyt ”Hangon rintamasuunta”, jossa on ollut ”toisarvoisia sotatoimia”. Saksalaiset olivat jo edenneet Tammisaareen taisteluitta. Karjaalla käytiin 6.4. ensimmäinen saksalaisten ja punaisten välinen taistelu.

Ne mieshenkilöt Helsingissä ja Espoossa, jotka eivät kuuluneet punakaartiin, määrättiin ilmoittautumaan kaartin esikuntaan. Merimiehiä taas kutsuttiin Merimieskomppaniaan.

Tampereelle lähetettiin tervehdys, joka ei enää Tampereella antautunutta punakaartia tavoittanut.

Juna-aikatauluissa Tampere oli jo korvattu nimikkeellä ”pohjoiseen”.

Tampereella viimeiset punaiset antautuivat aamulla 6.4.1918. Samana päivänä painosta tulivat ensimmäiset kappaleet porvarillista Tampereen Sanomia, joka oli ollut lakkautettuna punaisen vallan ajan.

Alku oli hankala, sillä toimitus ja kirjapaino olivat palaneet. Sen sijaan lehti painettiin Työkansan kirjapainossa. Työkansa oli kristillisen työväenyhdistyksen lehti. Se ei ollut vallankumouksellinen, mutta oli silti saanut ilmestyä punaisella Tampereella.

”Jokaisen kunnon kansalaisen on nyt ilolla alistuttava niihin määräyksiin ja toimenpiteisiin, joihin hallitus ja armeija, oma kansallinen armeijamme, olojen pakosta katsovat tarpeellisiksi ryhtyä.”