6.10.1917: Viimeiset vanhan ajan vaalit ja vihaista tekstiä

Suomi

Suomessa pidettiin viimeiset Venäjän vallan aikaiset eduskuntavaalit 1.-2.10.1917. Äänten laskenta ja tiedottaminen ei sujunut silloin aivan reaaliajassa, joten tulokset julkistettiin sanomalehdissä 5.10.

Tilanne maassa oli vaalien aikaan erittäin kireä. Jännitteet olivat kasvaneet edellisestä keväästä alkaen, kun Venäjän keisari syrjäytettiin ja sitä seuranneessa sekavassa tilanteessa järjestysvalta eli poliisi lakkasi toimimasta. Romahtanutta järjestysvaltaa korvaamaan alkoi syntyä työväen järjestyskaarteja ja porvarillisia suojeluskuntia.

Kesällä tilanne kärjistyi entisestään. Eduskunta hyväksyi valtalain, joka olisi tehnyt Suomesta lähes itsenäisen valtion. Venäjän väliaikainen hallitus ilmoitti, ettei se käy, ja hajotti eduskunnan. Tämä katkeroitti erityisesti sosiaalidemokraatteja, joilla oli enemmistö vanhassa eduskunnassa. Sosialistien mielestä koko eduskunnan hajottaminen ja sitä seuranneet uudet vaalit olivat pelkkä porvarien juoni.

Uusien vaalien tuloksena sosiaalidemokraatit säilyivät suurimpana puolueena, mutta menettivät yksinkertaisen enemmistönsä. Äänestäjien lukumäärä nousi edellisiin vaaleihin verrattuna. Tulokset olivat tällaiset (Työmies 6.10.1917):

Porvarillinen Kansanpuolue oli siis sosialistisessa lehdessä laitettu lainausmerkkeihin.

Täällä tulokset helppolukuisemmassa muodossa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit_1917

Saatteeksi sosialistinen Työmies-lehti ampui  täyslaidallisen porvarien juonia kohtaan. ”Varsinkin ovat porvarit vaalilautakuntia kokoonpannessaan menetelleet niin, että ne lautakunnat useissa paikoin ovat olleet vain porvarikokoomuksen koplia. Etenkin Uudenmaan ruotsalaisilla seuduilla ovat ruotsalaisen puolueen paikalliskätyrit huolen pitäneet siitä, että vain sen puolueen jäseniä tai sille uskollisia muita on vaalitoimitusta ollut hoitamassa, valvomassa ja – ohjaamassa.”

 

”Mutta syyttäköötpä sitten myös porvarit itseään ja sokeaa, häikäilemätöntä menettelyään, kun suurissa työväen joukoissa on herännyt niin syvä epäluulo porvareja ja heidän puuhiaan kohtaan vaaliasiain teknillisestä hoidosta, että sitä ei mitkään vakuuttelut saa poistumaan.”

Joku työväen valiojoukko näköjään pitikin jo harjoituksiaan:

Ja lahtarikaartin järjestäytymistä paheksuttiin.

Uusi Suometar taas oli porvarilehtenä tyytyväinen vaalitulokseen. Siellä syytettiin anarkisteja ja huligaaneja elintarvikepulan aiheuttamisesta. Synkkiä tulevaisuudenkuvia ennustettiin, vaan ei vielä arvattu, mitä kaikkea talven aikana tapahtuisi.

Yksi mahdollisuus oli etsiä parempaa toimeentuloa Amerikasta (Uusi Suometar):

SKF markkinoi isänmaallisella teemalla:

Voimistelukomentajaksikin olisi voinut sekavana aikana kouluttautua!

Työmiehessä määriteltiin yhteiselämän vaihtoehtoisia muotoja:

Venäjän miliisejä oli yhä maassa ja heistä profiloituivat kirgiisit, jotka ”puhdistivat” kahteen kertaan juutalaisten kauppapaikan. Monikulttuurisia kohtaamisia vuoden 1917 Suomessa.

Oli myös mielenkiintoisia paineja. Erityisesti olisi kiinnostanut nähdä Mustanaamarin kostopaini Siltalaa vastaan.

Vastaa