9.1.1918 Nyt olisi maaherran parasta häipyä koko läänistä

Suomi

Suomen itsenäisyysjulistuksen jälkeiset viikot näyttävät olleen vääjäämätöntä valmistautumista siihen sotaan tai kapinaan, joka alkoi tammikuun lopulla 1918. Tammikuun 9. päivän Työmies-lehden jutut antavat hyvin mielenkiintoisen kuvan siitä, mikä tilanne oli.

Marraskuussa 1917 oli ollut viikon pituinen suurlakko, jossa punakaartit olivat ottaneet hetkeksi vallan monilla paikkakunnilla. Lakon jälkeen punakaartit olivat Turkua lukuunottamatta luovuttaneet vallan paikallisviranomaisille, mutta rauha taisi olla näennäistä. Helsingissä punakaarti oli käskenyt maaherra Jalanderia eroamaan ja poistumaan Uudenmaan läänin alueelta 48 tunnin kuluessa, ”muussa tapauksessa ei voida vastata hänen turvallisuudestaan”. Jalander oli vastannut punakaartin lähetystölle, ettei hän ota vastaan käskyjä punakaartilta, vaan eduskunnalta.

Kuvahaun tulos haulle jalander 1918

Järjestysvaltaa Helsingissä käytti työväen miliisi, jota johti sosiaalidemokraatti Kustaa Rovio. Miliisi hälytettiin paikalle punakaartin kovistellessa maaherraa. Miliisipäällikkö Rovio oli Työmiehen mukaan tiedustellut kaartilaisilta, ”mikä järki oli tuollaisessa vaatimuksessa”. Kaartilaiset olivat vastanneet toimivansa määräysten mukaan, mikä riitti vastaukseksi miliisille, joka poistui.

8.1.1917 punakaartilaiset olivat vallanneet sosiaalihallituksen talon, joka oli entinen kenraalikuvernöörin talo. Ylitirehtööri Böök oli kaartilaisille ilmoittanut pitävänsä ”erittäin valitettavana sitä seikkaa, että punakaarti tällä tavoin juuri tahtoo saada haltuunsa sosialihallituksen huoneuston, koska sosialihallitus juuri on perustettu huolehtimaan eduskunnan päättämistä työväenasioista.” ”Lopuksi kuitenkin miesten vaatimus supistui siihen, että heidän tulisi saada haluunsa 3 kansliahuonetta talon yläkerrasta.”

Punakaarti oli aikaisemmin päivällä käynyt vaatimassa senaattori Svinhufvudilta kyseistä rakennusta käyttöönsä. Ei niin yllättävästi Svinhufvud oli kieltäytynyt. Sen sijaan Svinhufvud oli käskenyt miliisipäällikkö Roviota estämään talon valtauksen. Punakaarti olikin jo informoinut aikeistaan Roviota. Kysymykseen, mitä hän aikoo tehdä estääkseen valtauksen, oli Rovio vastannut, ettei hän miliiseineen voi asialle yhtään mitään. Hän voi ainoastaan ilmoittaa asiasta työväenjärjestöjen eduskunnalle ”jolla mahdollisesti on punakaartiin nähden enemmän vaikutusvaltaa kuin miliisillä.”

Näin oli Helsingissä määräysvalta jo todellisuudessa siirtynyt punakaarteille, eikä poliisi (miliisi) voinut heille mitään. Sosialidemokraattisessa puolueessa oli käynnissä valtataistelu aseellisen taistelun kannattajien ja vastustajien välillä. Aseelliseen taisteluun valmiit punakaartit olivat voittamassa tämän kamppailun.

Uudenkaupungin liepeiltä oli raportoitu höyrylaivasta, josta kuljetettiin maihin aseita porvareille.

Savonlinnassa oli sovittu hetkellisesti rauhantilasta. Suojeluskunta ja punakaarti olivat sopineet vievänsä aseensa sovittuun paikkaan, johon asetetaan kaksi lukkoa. ”Toinen avain on valtuuston asettamain henkilöiden huostassa ja toinen avain työväen luottamusmiehillä.”

”Paikkakunnan sanomalehdissä selostetaan tapaukset puolueettomasti eikä julaista mitään kostoa ja kansanvihaa yllyttäviä kirjoituksia.” – mahtoiko tämä toteutua?

”Punakaarti puolestaan sitoutui olemaan kutsumatta venäläistä sotaväkeä kaupunkiin.”

Pysy jatkuvasti sata vuotta jäljessä – seuraa meitä Facebookissa! 

Vastaa