9.11.1919. ”Kaikki, niin ylhäiset kuin alhaisetkin, prinssit kuin talonpojat, upseerit kuin sotamiehetkin asetettiin marssirivistöön ja saivat tehdä temppuja samojen komentojen mukaan.”

Suomi, Venäjä, Yleinen

Tällä kertaa katselmoidaan sadan vuoden takaisia tapahtumia Viipurissa ilmestyneen Karjala-lehden perspektiivistä. Raja-alueella oli levotonta ja Pietarin taisteluja seurattiin edelleen kiinnostuksella. Sotaonni alkoi tässä vaiheessa kääntyä hyökkääviä valkoisia venäläisvirolaisia joukkoja vastaan.

Oliko vuoden 1919 kalenterissa tosiaan Martin Lutherilla oma nimipäivä?

Viipurin Kulmahallissa esitettiin ajan hengen mukaista elokuvaa.

Rajavalvonta ei aina sujunut ihan ongelmitta ja sen uhriksi joutui mm. eräs professori-paroni. Venäjältä pyrki Suomeen jatkuvasti pakolaisia, ja pelättiin myös punaisia hyökkääjiä tai soluttautujia. Rajavartijoilla oli siitä syystä liipasinsormi herkässä.

Yhdysvaltain laivasto osoitti kiinnostusta Baltiaa ja Suomea kohtaan.

Vaikka Suomi ei suostunut osallistumaan hyökkäykseen bolsevikkien hallitsemaa Pietaria kohti, se salli valkoisen Luoteis-Venäjän hallituksen järjestää Suomen maaperällä joukkoja bolsevikkien vastaiseen taisteluun. Tässä oli kyse Suomessa asuvista venäläisistä. ”Kutsuntaan saapuneiden keskuudessa kuuluu herättäneen suurta tyytymättömyyttä se demokraattinen tapa, jolla heitä kohdeltiin. Kaikki, niin ylhäiset kuin alhaisetkin, prinssit kuin talonpojat, upseerit kuin sotamiehetkin asetettiin marssirivistöön ja saivat tehdä temppuja samojen komentojen mukaan.”

Pietarista kerrotaan, että bolsevikkien hallitsema kaupunki olisi sekasorrossa ja punaisten tappio pian edessä. Bolsevikkien kerrotaan myös olevan huolissaan siitä, että työläisiä on alkanut kääntyä bolsevikkeja vastaan ja ottanut yhteyksiä kaupunkia ympäröiviin valkoisiin.

Pietariin paenneiden punaisten suomalaisten sen sijaan kerrotaan puolustavan kiivaasti punavaltaa ja suunnittelevan myös hyökkäystä Suomeen.

Muistatteko, kun muutama vuosi sitten Alexander Stubb yritti innostaa yrityksiä tukemaan enemmän suomalaista huippu-urheilua? Sata vuotta sitten asia näyttää olleen jo täyttä totta.

Englannista sen sijaan kuului tietoja, joiden mukaan valkoisten hyökkäys Pietaria kohtaan oli jo kääntynyt vetäytymiseksi, ja vetäytymässä olivat myös lähelle Pietaria edenneet virolaiset joukot.

Virolaisilla oli satamassaan kiusallinen lasti. Sinne oli rantautunut laiva, jossa oli Venäjältä tulleita suomalaisia punaisia, mm. Muurmannin legioonalaisia. He olivat taistelleet Itä-Karjalassa brittien joukoissa suomalaisia vastaan. Suomi ei heitä huolinut takaisin, eikä
heillä ollut enää Neuvosto-Venäjällekään asiaa, sillä he olivat saaneet myös bolsevikkien tuomiot niskaansa.

Virokaan ei halunnut ottaa näitä henkilöitä vastaan, lukuunottamatta amerikansuomalaista August Wesleytä, joka tämän uutisen mukaan oli jopa astumassa Viron armeijan palvelukseen.

Tämä kovaonninen ryhmä jatkoi ilmeisesti matkaansa Englantia ja Yhdysvaltoja kohti.

Junien nokkakolareita sattui silloin tällöin, sillä rautatiet olivat järjestään yksiraiteisia ja mikäli junanlähettäjät päästivät erehdyksessä samalle rataosuudelle kaksi vastakkain kulkevaa junaa, ei törmäystä enää voinut estää mitenkään.

Huumoriakin oli – mutta mikä oli tuo keskusta? Maalaisliitostahan tuli keskustapuolue paljon myöhemmin.

Kieltolain tuomat liiketoimintamahdollisuudet pimeille kauppiaille olivat jo käyneet selviksi.

Sodan hävinneen Saksan tilanne herätti jo sääliä.

Linkit Karjala-lehteen, joka ilmestyi tuona päivänä peräti kahtena painoksena:

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1244775?page=1

https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1244769?page=3

Tykkää Facebook-sivustamme ja seuraa sadan vuoden takaisia tapahtumia!

Vastaa