Miten googlattiin vuonna 1917

Suomi

Joskus tulee väistämättä mieleen, että sadan vuoden takainen toiminta ei ollut kovinkaan fiksua eikä loogista. Näyttää että ihmiset, kansat ja puolueet kerjäsivät verta nenästään ja ihmisiä yllytettiin mitä hölmöimpiin asioihin. Eivätkö ne osanneet yhtään järkevämmin toimia?

Arvostellessa kannattaa muistaa yksi asia. Helppo meidän on arvostella, kun parilla näpäytyksellä googlaamme esiin minkä tahansa asian ja viisastelemme blogeissa ja foorumeilla. Vuonna 1917  tiedonkulku oli perin toisenlaista ja niinpä tietoa saatiin usein vain yhdestä suunnasta ja matkan varrella heikentyneenä, viivästyneenä ja värittyneenä.

Suomalaisten lehtien jutut maailmansodasta olivat usein venäläisistä lehdistä käännettyjä.

Ja jos itsensä sivistäminen kiinnosti, ei googlaaminen ihan vielä onnistunut – se sijaan saattoi vaikka lähettää kirjeen Kauppalehden toimitukseen ja tiedustella, mistä heidän referoimaansa uutta tietosanakirjaa mahtaisi saada ostaa – siinä kerrottiin olevan mielenkiintoisia artikkeleja mm. aiheista Sukupuolielimet, Suo ja Suojeleva yhdennäköisyys – viimeksi mainitusta kerrottiin olevan komea kaksisivuinen värikuvaliite.

http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/934029?page=15

Kauppalehden toimitukselle myöhästyneet kiitokset siitä, että siinä (toisin kuin lähes kaikissa sanomalehdissä) oltiin jo 1917 luovuttu fraktuurakirjainten käytöstä – se oli huomaavaista ajatellen sadan vuoden päästä lehteä lukevia.

Vastaa