25.2.1918. Suunnitelmia punaiseksi Suomeksi

Suomi, Yleinen

Punaista Suomea hallinnut kansanvaltuuskunta oli olemassa tammikuun lopusta toukokuun alkuun 1918. Tuo aika oli kokonaisuudessaan sekavaa poikkeustilaa, mutta lyhyen olemassaolonsa aikana kansanvaltuuskunta ehti tehdä joitakin toimenpiteitä siviilihallinnon järjestelemiseksi.

25.2.1918 Suomen Kansanvaltuuskunnan Tiedonantoja -lehdessä kerrottiin ehdotuksesta uudeksi valtiosäännöksi. Ilmoitattiin, että ”sitten kun Suomen työtätekevä kansa on kukistanut sortovallan ja kunnialla kukistanut kansan viholliset, esitetään viipymättä Suomen kansan hyväksyttäväksi uusi valtiosääntö tämän maan pysyväksi ja ainoaksi perustuslaiksi. Sen hyväksymisestä toimitetaan mahdollisimman pian tänä keväänä uusi kansanäänestys koko maassa.”

Tähän siis sisältyi ilmeisesti oletus, että koko maa olisi niin hyvissä ajoin punaisten hallinnassa, että ennen kesää ehdittäisiin järjestää kansanäänestys. Aikataulutoivomus vaikuttaa aika utopistiselta, kun tuohon aikaan punaisten hyökkäykset olivat pysähtyneet eikä rintama edennyt enää lainkaan pohjoista kohti.

 

Viesti niille, joille vallankumous ei maistunut:

Kyseinen valtiosääntöehdotus löytyy tämän linkin takaa.

Siinä on varsin paljon samaa kuin Suomen nykyisessä perustuslaissa. Etenkin ensimmäisessä luvussa, jossa määritellään kansalaisten oikeudet. Jotain erojakin toki löytyy.

Lakko-oikeus on kuvattu punaisen valtiosäännön ensimmäisessä luvussa näin tarkasti: ”Suomessa on työntekijöillä lakkovapaus ja oikeus työnseisauksen aikana työpaikan luona pitää silmällä työssä kävijöitä sekä kehoittaa heitä luopumaan työstä; samoin on heillä oikeus suullisesti ja kirjallisesti kehoittaa kansaa vieromaan työnseisauksen alaista liikettä sekä sen isännistöä ja avustajia tahi sen tavaroita.”

Valtiosääntö myös määrittelee, että ”valtiolla ja muilla julkisilla yhdyskunnilla on oikeus hankkia omaisuutta ja ryhtyä tai ottaa osaa taloudellisiin yrityksiin.” Muiden tahojen elinkeinonvapaudesta ei mainita mitään, ei myöskään kenenkään omaisuuden suojasta,

Kansaneduskunta oli määrä valita joka kolmas vuosi. ”Vastavallankumouksen” varalta oli tiettyjä säädöksiä. Jopa kansannousu hyväksytään:

 

41 §
Edellisessä pykälässä mainituissa tapauksissa olkoon Kansaneduskunnalla valta, jos vaaran torjumiseksi on välttämätöntä, antaa sitä varten tarpeellisia väliaikaisia määräyksiä, joilla voidaan rajoittaa kansalaisten oikeuksia enemmän kuin yleisen lain säännökset myöntävät, vieläpä äärimmäisessä tapauksessa niitäkin oikeuksia, jotka ovat säädetyt tämän Valtiosäännön 5, 7, 8, 10 ja 11 §:ssä. Ehdotus väliaikaiseksi määräykseksi katsottakoon kuitenkin rauenneeksi, ellei sitä kannata vähintään kolme neljäsosaa kaikista Kansaneduskunnan jäsenistä.Väliaikaiset määräykset on vaaran ohimentyä viipymättä julistettava lakanneiksi.

42 §
Jos kävisi ilmi, että harvainvaltaa tavottelevat ainekset ovat rohjenneet ryhtyä valmistamaan uhkaavaa kapinaa tämän Valtiosäännön kumoamiseksi, olkoon Kansaneduskunnalla samallainen valta välttämättömäin väliaikaisten määräysten antamiseen kuin edellisessä pykälässä sanotaan.

43 §
Jos niin uskomatonta tapahtuisi, että itse Kansaneduskunnan enemmistö julkenisi syrjäyttää koko tämän Valtiosäännön tahi ilmeisesti tahallaan rikkoa tässä perustuslaissa olevia määräyksiä saadakseen aikaan harvainvaltaisen järjestyksen maassa, niin kansa nouskoon ja hajoittakoon sen eduskunnan sekä pitäköön huolen, että kolmen kuukauden, sisällä toimitetaan uudet Valtiosäännön mukaiset kansanedustajain vaalit.

 

 

Valtiosääntöön sisältyi myös kansalaisaloite, joka sitten todellisuudessa toteutui vasta vuonna 2012.

”Kun vähintään kymmenentuhatta kansalaista, joilla on valtiollinen äänioikeus, allekirjoittamansa asiakirjan kautta esittää Kansaneduskunnalle ehdotuksen haluamansa lain säätämisestä, on tämä kansan alote valtiopäivillä kiireellisenä asiana käsiteltävä.”

 

 

Muita asioita samaisesta tiedotuslehdestä:

Eri henkilöitä haastetaan vallankumousoikeuksiin, Syynä mm. toiminta suojeluskunnassa ja edellisen syksyn suurlakon aikana maksamatta jääneet palkat.

Ilmeisesti syytettyjen saapuminen vallankumousoikeuksiin oli aika heikkoa. Yhdessä kuulutuksessa todetaankin, että ”lain mukaan, asia otetaan käsiteltäväksi ja langetetaan tuomio joskaan ei vastaajat näin tiedon saatuaan olekkaan saapuvilla.”

 

Junalla pääsi Pietariin ja Tampereelle, mutta ei siitä eteenpäin.

Huomatkaa ruumisjuna joka sunnuntai ja keskiviikko Ruoholahdesta klo 12.20 päivällä.

 

Linkki tiedonantolehteen.

 

Klikkaa tästä ja tykkää Facebook-sivustamme, niin pysyt ajan tasalla sadan vuoden takaisista tapahtumista!

Vastaa